sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Kyyhky


Sarjassamme uudet lemmikit voi taas jatkua! Yhtenä päivänä meidän kotimme sisään lensi kyyhky. Se kökötti meidän lattialla paikoillaan ja antoi meidän tulla ihan kosketusetäisyydelle. Lintu näytti tärähtäneeltä, joten ajattelimme hoitaa sitä muutaman päivän, ettei raukka joutuisi pedon kynsiin. 

Rakensimme linnulle hyvän ja luonnollisen ympäristön suureen katolliseen aitaukseen ulos. Luimme luonnon kyyhkyjen ruokavaliosta ja annoimme sellaista ruokaa, mitä luonnonkyyhkyt yleensä syövät mm. mustikoita, ötököitä ja erilaisia siemeniä. 

Kyyhky ei ekoina päivinä tehnyt oikeastaan yhtään mitään, se vaikutti todella väsyneeltä ja ehdimme jo ajatella ettei se ehkä tokenisi, se kuitenkin söi ja joi (eli sairas se ei ollut). Pikkuhiljaa se alkoi vähän kävelemään ottamaan pieniä lentopyrähdyksiä erilaisille oksille mitä oltiin laitettu aitaukseen. Lintu alkoi vaikuttaa päivä päivältä reippaammalta, joten päästettiin se aitauksesta vapaaksi. Se ei lähtenyt lentämään karkuun vaan tepsutteli meitä kohti. Koitettiin ohjata sitä takaisin luontoon mistä se oli alun perin tullutkin, mutta se jäi aina pihapiiriin pyörimään ja tuli meidän perässä aina sisälle. Yhtenä yönä meillä oli jäänyt ikkuna auki ja lintu oli hypännyt siitä meille sisälle (TAAS). Aamulla huomasimme sen nukkuvan kaiteella. 

Meni monta päivää ennen kuin tajuttiin ottaa yhteyttä Suomen Viestikyyhky-Yhdistykseen, ja sieltä tunnistettiin linnun rotu ja alkoi omistajan etsintä. Linnun omistaja tuli hakemaan kyyhkyään heti kuultuaan uutisesta. Omistaja oli erittäin kiitollinen, että oltiin hoidettu kyyhkyä ja pidetty sitä elossa. Kyseisellä kyyhkyllä oli nimittäin 2 poikasta, jotka kaipasivat isäänsä (meidän hoitama kyyhky oli siis uros ja kyyhkyt hoitavat poikaset siten, että naaras hoitaa poikasiaan kuoriutumisen jälkeen vain jonkin aikaa, jonka jälkeen uros hoitaa loput). Kasvattaja lupasi lahjoittaa meille poikaset kiitokseksi linnun pelastamisesta, jos vaan haluaisimme perustaa kyyhkyslakan.

Kyyhkyskasvattaja kutsui meidät katsomaan kyyhkyslakkaansa (lakaksi kutsutaan rakennusta, jossa kyyhkyt asuvat). Lakka oli poikkeuksellisen suuri, sillä kasvattajalla oli yli 100 kyyhkyä ja useita eri rotuja mm. viestikyyhkyjä ja Iranin tumblereita. Kasvattaja lennättää kaikkia lintujaan joka päivä jopa 4-8 tuntia! Valitettavasti ympäristössä on paljon kanahaukkoja, jotka söisivät mielellään kyyhkyjä, kun vain saavat mahdollisuuden. Meille lentänyt kyyhky oli lähtenyt kanahaukkaa karkuun ja lentänyt meille yli 10 km. Omistaja oli hämmästynyt, että se oli vielä elossa! Onneksi lintu pääsi kotiinsa!

ALEMPANA KUVIA LINNUISTA!

Meille lentänyt kyyhky lempipaikallaan eteisen kaiteella.
Renkaat kyyhkyn jaloissa kertovat sen sukupuolen (sininen=uros, punainen=naaras) ja omistajan puhelinnumeron (vihreä rengas).
Kuvassa kyyhkyjä lakan pihalla.
Etualalla 2 valkoista viestikyyhkyä.
Lakassa kaikilla kyyhkyillä on oma paikka, jonka ne tunnistaa aina omakseen.


Pariskunnilla on astetta isompi omapaikka/pesä, jokaisella parilla omansa, jossa poikasetkin kasvatetaan. Kyyhky on yksiavioinen, kuten joutsen, eli se elää ja tekee poikaset aina saman kumppanin kanssa.
Tässä on meidän hoitama kyyhky puolisonsa kanssa. Ne ovat olleet pariskunta
jo usean vuoden ajan!
Kuvassa pariviikkoinen kyyhkynpoikanen.

©SAGA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti