Kävin perheen ja koirien kanssa monen tunnin hiihtoretkellä metsässä ja pelloilla. Matkalla nappasin uudella kännykälläni kuvia, tervetuloa mukaan matkaan!
Aluksi menimme tavallisesti peltolenkkiä pitkin, kunnes käännyimme metsään vievälle moottorikelkkareitille. Menimme hurjan vauhdikkaan alamäen, joka vei ennennäkemättömälle pellolle.
Kuljimme edelleen moottorikelkan jälkiä pitkin ja kun ne pitkän matkan kuluttua kääntyivät takaisin, päätimme lähteä kapuamaan korkeaa kalliota pitkin ylös metsään. Kiivettyämme metsäkalliota, meillä ei ollut enää mitään hajua missä saatoimme olla.
Jatkoimme matkaa suurien, vanhojen puiden ohi.
Yhtäkkiä Tofu ja Ponkes valpastuivat ja nuuhkuttivat maata reippaasti: edessämme oli hirvien kulkema polku! Lähdimme seuraamaan hirvipolkua, jonka varrella tuli vaikeita kohtia hiihtää, kuten risuja, äkkinäisiä ylä- ja alamäkiä ja monenmoisia möykkyjä.
Jonkun aikaa hiihdettyämme, vastaan tuli luminen aukio, jossa oli vain yksi ikivanha kuusi ja paljon tuoreita lumeen painautuneita jälkiä, joissa hirvet luultavasti olivat maanneet.
Pysähdyimme istumaan hirvien tapaan pehmeän lumihangen päälle juomaan kaakaota. Kun levähdyksen jälkeen kiinnitimme sukset takaisin monoihin, huomasimme maassa suuret, varmaan kahden neliön kokoiset pissaläntit ja vieressä monia kasoja papanoita. Hirvet olivat varmaan merkanneet reviiriään.
Hirvipolku jatkui aukiolta eteenpäin loivana alamäkenä. Se olisi jatkunut jollekin järven-, lammen- tai suonkaltaiselle jäälle, mutta näimme vähän syvemmällä metsässä jälleen tutut moottorikelkan jäljet. Jäljille päästyämme pikkuveljeni Pyryn sauva jäi puunrungon koloon ja sauvasta katkesi terä.
Moottorikelkan jäljet johtivat pellolle. Pelto näytti aluksi aivan tuntemattomalta, mutta hetken hämmästelyn jälkeen se osoittautuikin peltolenkin perimmäisimmäksi pelloksi, jossa me käymme perheen kanssa aina kesäisin piknikillä. Pysähdyimme hetkeksi levähtämään ja muistelemaan kesäisiä hetkiä peltoaukiolla.
Ehdimme tulla kotiin juuri ja juuri ennen kuin tuli pimeää. Oli kyllä tosi hauska nähdä peltolenkki sieltä ihan perältä käsin ja käydä tutustumassa Savijärven metsiin.
©Saga
