sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Ensisilmäyksiä

"Räppäri" availemassa silmiään ensimmäistä kertaa.
Kun palasin reissusta, pennut täällä availivat jo silmiään, vain reilu viikon vanhoina.

Ensimmäisenä oli silmänsä avannut "Räppäri" (kuvassa), joka on myös pentueen äänekkäin!!!! Seuraavaksi silmänsä avasi "Ponkes", jolla on palava himo päästä seikkailemaan pentupedin toiselle puolelle.

On ollut ihana seurata, miten nuo pienet ja suloiset koiranpennut kehittyvät. Niillä on koko ajan vain suurempi nälkä ja ne meinaavat jo laajentaa aluettaan pentupedistä muualle. Nyt pentujen suloiset silmät ovat täynnä elämää ja persoonallisuutta.  

Tofu on hoitanut pentuja erittäin huolellisesti ja tarkasti, itsensä huolehtiminen Tofulla taitaa jäädä nyt toissijalle... 


Tofu imettää.

Imetyksen jälkeen.

Pikku-Fruity ja Räppäri.

Räppäri, Blondi ja Ponkes



KOIRISTA SAATTE KUULLA TAAS SEURAAVASSA BLOGGAUKSESSA!


© Saga

lauantai 26. syyskuuta 2015

Kruisailua järvisuomessa

Minä ja Pennyboard
Sain viikko sitten Pennyboardin kuvauspalkkioksi Cityconin mainoskuvauksista. Olen kruisaillut uudella Pennylläni joka paikassa: sisällä ja ulkona; kotona ja kaupungilla. 

Aloitin kruisailun koulussa, lainaamalla kavereiden kruisereita. Tulin joka päivä kypärä päässä kouluun ja kotona katsoin skeittivideoita. Siitä se lähti ja nyt kruisaan todellakin joka paikassa, kruisailu on ihanaa! 

Olin viikonloppuna mukana äidin kuvausmatkalla Sibeliuksen 150 vee oopperassa Lahdessa. Kruisasin siellä lavoilla samalla kun soittajat ja näyttelijät harjoittelivat ennen h-hetkeä; esitys oli liikuttava. 

Oopperan väliajalla söimme linssikeittoa, jota äidin ystävä Katja oli valmistanut meille evääksi. Yövyimme Katjan mökillä. Mökki sijaitsee aivan Hartolan ja Joutsan rajalla, mutta kutsuimme sitä kuitenkin Joutsan mökiksi. Mökkiä ympäröi järvi ja mökin jokaisesta ikkunasta näkee suoraan järvelle. 

Minä ja Penny viihdyimme Järvi-Suomessa!


LINKIT:

Kruisailua Sibeliustalolla.

Järvi-Suomessa, Pulkkilanharjun sillalla.

Mahtavat maisemat.

Hrrrrrr... järven yllä kulkevalla sillalla tuulee.

Kruisailua.

O-ou, harjoituksia rampilla Joutsassa.

Sibeliuksen 150 vee oopperan kenraaliharjoituksissa.

Kiireellinen lähtö; laulajat tulee lavalle!

Menoxxxx.

Oopperan väliajalla.



Äidin kanssa oopperan väliajalla.

Tukka hyvin, kaikki hyvin.

Katja ja minä Sibeliustalolla.



Joutsan mökillä.

Voi sitä syksylläkin loikoilla riippukeinussa.

Kärpässieni.



Nyt iisiä...

© Saga




lauantai 19. syyskuuta 2015

Koira-artikkeli

Lue lisää oheisesta lehtijutusta miten koira sopii lapsiperheeseen. Lehtijutussa mallina Tofu, äiti, pikkuveljeni Pyry ja minä. 

Kuvat: Sini Pennanen / Sininen Kuva


© Saga

perjantai 18. syyskuuta 2015

Hyvästi Pinkki

Pinkki viimeisellä matkalla.




Näin pikaisesti uusi bloggaus. Minulle kaikkein rakkain pentu, Pinkki löytyi Tofun alta kuolleena. Pinkin sinertävät jalat pilkottivat Tofun alta, silloin tiesin että Pinkki oli jättänyt henkensä.  Koitin silti herättää ja puhaltaa siihen henkeä.  Halusin uskoa parantavani Pinkin. Pesin ja käärin sen pyyhkeeseen ja lopuksi pujotin sen neulokseen, jota olin kauan tehnyt. En kyllä osannut arvata neulokseni koskaan päätyvän tällaiseen tehtävään. Silitin Pinkin viilenevää kuonoa ja muistin kuinka Pinkki oli ainoa pentu joka syliini halusi aina jäädä ja nuolla kättäni.  Jäähyväiset rakas Pinkki <3


Minä hyvästelemässä Pinkkiä <3





Pinkki päivän vanhana.

Pinkki vastasyntyneenä katsoo kameraan 

© Saga

Amerikan Bulldoggin pentuja myynnissä!

Nyt pennut on mitattu, kuvattu ja varattavissa. Katso kohdasta yhteystiedot äitini puhelinnumero. Lisätietoja rodusta löydät kohdasta Tofu - The amerikanbulldoggi! 

Kuvat: Sini Pennanen / Sininen Kuva


© Saga

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Tofun synnytys

Blondi ja Pinkki
ensi-imetyksellä.
Eilen tullessani kotiin, huomasin Tofun läähättävän. Tofu läähätti oven vieressä, joten ajattelin käydä sen kanssa lenkillä. Kaivoin Tofun laatikosta hihnan ja pannan ja lähdimme lenkille. Tofulla ei suinkaan ollut pissi- tai kakkahätä, vaan se halusi mennä viikkoja rakentamaansa maakuoppaan. Maakuoppa sijaitsee suurien kivien välissä meidän takapihalla. Tofu ei millään halunnut tulla maakuopan luota pois ja lopulta soitin äidille. Äiti tuli kotiin ja saimme Tofun ulos maakuopasta. Laitoimme maakuoppaan puunkarahkan esteeksi.

Menimme sisälle ja älysimme Tofun synnytyksen alkaneen. Ei muuta kuin synnytyspetiä kiireesti rakentamaan. Äidillä oli valmiina puulaatikko johon viritimme pehmusteet ja katon. Tofun pedistä tuli pesämäinen, matala maja.  Käytiin Tofun kanssa vielä yhdellä lenkillä ennen synnytystä.  Tofu katseli maakoloon päin, jatkoi matkaa, ja kävi tarpeillaan. Synnytys, eli ponnistusvaihe alkoi keskiyöllä ja heräsin vastasyntyneen pennun ääntelemiseen. Koko perhe kokoontui seuraamaan uuden elämän ihmettä. Kaksi ensimmäistä pentua syntyivät peräkanaa, sitten tuli äidin ja iskän kertoman mukaan pitkä tauko ja synnytys jatkui vasta kun Tofua käytettiin ulkona jaloittelemassa. Emon liikkuminen käynnistää supistukset, jotka työntävät pentuja ulos.

Viimeinen pentu syntyi aamu seitsemältä, juuri ennen kuin minun piti lähteä kouluun. Pentu syntyi kuolleena, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Se oli surullisin hetki koko synnytyksessä. Muuten kaikki meni niin hyvin kuin mahdollista ja Tofu oli rauhallinen ja huolehtiva emo. Äiti ja iskä jäivät kuitenkin seuraamaan pentujen tilannetta, kun lähdin kouluun. Tulin iskän kyydissä koulusta kotiin ja pennut täällä kotona voivat erittäin hyvin. Jopa vaikeasti syntyneet pennut olivat nyt täydessä vauhdissa välipalalla emon rinnalla. Kävin Tofun kanssa tutulla peltolenkillä, mutta sillä tuli jo puolimatkassa ikävä pentuja ja meidän piti kääntyä kotiin. Päivän aikana olen punninnut, kuvannut ja silitellyt pentuja. Lisää pentupostauksia luvassa!

Rakennetaan Tofulle synnytysmajaa.

Iskä ja Pyry tunnustelevat pentuja.

Pentujen potkut tuntuivat selvästi.

Tofu odottamassa synnytystä.

Ensimmäiset kaksi pentua syntyivät peräkkäin puolenyön aikaan.

Iskä tsemppaa Tofua.

Aamukuudelta syntyi kuudes pentu.

Viimeinen, eli kahdeksas pentu syntyi kuolleena vähän ennen kouluun lähtöä.

© Saga

torstai 10. syyskuuta 2015

Jännitys tiivistyy

Tofu ja pennut vatsassa päiväunilla.
O-ou! Näiden muutaman viikon sisällä Tofun vatsa on alkanut kasvaa ihan silmissä. Tofusta on myös tullut tavallista rauhallisempi ja mietteliäämpi. Yleensä Tofu tulee heti paikalle kun otan hamsterini olohuoneen pöydälle. Nyt Tofu sen sijaan vähän nuuskuttaa ja jää  mielummin  petiinsä makaamaan. Nyt uskoisin Tofun todella olevan kantavana.


22 elokuuta kävimme Tofun, Äidin, Pikkuveljeni ja hyvän ystäväni Ellan kanssa ultraamassa Tofua eläinlääkärissä. Myöhästyimme vähän ja meidän piti odottaa muutama ylimääräinen minuutti. Jännitys iski kurkussa asti. Sitten oli meidän vuoro. Menimme Tofun ultraajan perässä pimeään huoneeseen, jossa Tofu piti laittaa selälleen semmoisen kaarevan patjan päälle. Tofu ei rimpuillut ollenkaan, päinvastoin. Tofun vatsan kohdalta trimmattiin jonkun verran karvoja ja sitten siihen laitetiin geeliä ja alettiin tutkimaan ultralla, olisiko Tofulla pentuja. Heti alkuun löysimme vatsasta jo kaksi pentua ja kun tutkimme lisää, pentuja tuli esiin kuin sieniä sateella. Tofun ultraaja sanoi, että Tofulla on ainakin yli viisi pentua ja ruuan voisi vaihtaa “penturuokaan”. Ei muuta...


Olimme Ellan kanssa hypitty niin, että autoon mennessä jalkoja särki. No mutta nyt tiedämme mitä meille on tulossa. Olen jo ajatellut pentujen nimiä: Kurttu, pikku-fruity, Turbo, Klenkka, Spurtti, Vilperi (vilu). Keksin Tofun pennuille myöskin erilaisia kaulapantoja. Niissä ei tarvinnut muuta kuin virkata ja panta oli valmis.

Synnytystä odottaessa jännitys tiivistyy...

Tofu tiineysultrassa elokuussa 2015

© Saga